Nasdaq, Börse Stuttgart ja joukko muita markkinatoimijoita ovat CoinDeskin julkaiseman otsikkotiedon mukaan pyytäneet Euroopan unionia poistamaan tai korottamaan tokenisaatiokokeiluun liittyvää enimmäisrajaa. Tokenisaatio tarkoittaa tässä perinteisen omaisuuserän, kuten osakkeen tai joukkovelkakirjan, esittämistä digitaalisena tokenina hajautetussa tietokannassa.
Tieto perustuu CoinDeskin artikkelin verkko-osoitteessa näkyvään otsikkoon. Toimitettu lähdeteksti sisälsi varsinaisen uutisen sijasta ainoastaan Vercelin selaimen varmennusviestin, joten esimerkiksi aloitteen allekirjoittajat, ehdotettu uusi enimmäisraja, viranomaisille toimitetut perustelut ja EU:n mahdollinen vastaus eivät käy lähdemateriaalista ilmi. Näitä yksityiskohtia ei siksi voida pitää vahvistettuina.
Otsikkotason tieto on silti merkittävä, koska se nostaa esiin EU:n DLT-pilottijärjestelmän mittakaavan. DLT on lyhenne sanoista distributed ledger technology eli hajautetun tilikirjan teknologia. Sillä tarkoitetaan järjestelmää, jossa tapahtumat ja omistustiedot tallennetaan useiden osapuolten ylläpitämään tietokantaan. Lohkoketju on yksi DLT-teknologian toteutustapa.
Mitä EU:n tokenisaatiokokeessa testataan?
EU:n DLT Pilot Regime eli hajautettuun tilikirjaan perustuvien markkinainfrastruktuurien pilottijärjestelmä tuli sovellettavaksi maaliskuussa 2023. Se muodostaa määräaikaisen sääntelykehyksen, jossa hyväksytyt toimijat voivat kokeilla tokenisoitujen rahoitusvälineiden kaupankäyntiä ja selvitystä rajatuin poikkeuksin normaalista arvopaperisääntelystä.
Kyse ei ole tavallisesta kryptovaluuttojen kaupankäynnistä. Pilotissa käsitellään lähtökohtaisesti rahoitusvälineitä, kuten osakkeita, joukkovelkakirjoja ja rahasto-osuuksia, joiden liikkeeseenlasku, omistuksen rekisteröinti tai kaupankäynti toteutetaan DLT-järjestelmässä. EU:n kryptovara-asetus MiCA puolestaan koskee laajasti sellaisia kryptovaroja ja palveluntarjoajia, jotka eivät jo kuulu perinteisen rahoitusmarkkinalainsäädännön piiriin.
Pilottijärjestelmän tarkoituksena on selvittää, voidaanko arvopaperikaupan eri vaiheita yhdistää teknisesti tehokkaammin. Perinteisessä järjestelmässä kaupankäynti, omistuksen kirjaaminen, selvitys ja säilytys voivat olla eri organisaatioiden vastuulla. DLT-ratkaisuissa osa prosesseista voidaan toteuttaa samassa infrastruktuurissa, vaikka oikeudelliset vastuut ja viranomaisvalvonta säilyvät edelleen keskeisinä.
Alkuperäiseen sääntelyyn sisältyy useita rajoja
EU-asetuksen alkuperäisessä rakenteessa pilotille määriteltiin sekä yksittäisiä rahoitusvälineitä että koko järjestelmään hyväksyttyjen instrumenttien arvoa koskevia rajoja. Osakkeiden liikkeeseenlaskijan markkina-arvolle asetettiin 500 miljoonan euron raja. Joukkovelkakirjoissa ja tietyissä muissa velkainstrumenteissa liikkeeseenlaskun enimmäiskooksi määriteltiin miljardi euroa. Rahasto-osuuksissa vastaava omaisuusarvoa koskeva raja oli 500 miljoonaa euroa.
Lisäksi yhteen DLT-markkinainfrastruktuuriin hyväksyttyjen tai siinä kirjattujen rahoitusvälineiden yhteenlaskettu markkina-arvo ei saanut alkuperäisen asetuksen mukaan ylittää kuutta miljardia euroa siinä vaiheessa, kun uusi väline otetaan järjestelmään. Jos kokonaisarvo nousee myöhemmin yhdeksään miljardiin euroon, toimijan on käynnistettävä suunnitelma omaisuuserien siirtämiseksi pois pilottijärjestelmästä.
CoinDeskin lähdeotsikko ei yksilöi, kohdistuuko pörssien väitetty vaatimus juuri kuuden miljardin euron kokonaiskattoon, instrumenttikohtaisiin rajoihin vai molempiin. Myöskään sitä ei voida päätellä, ehdottavatko toimijat rajojen täydellistä poistamista kaikissa tilanteissa vai vain niiden korottamista tietyin ehdoin.
Miksi suurempi mittakaava kiinnostaa pörssejä?
Tokenisoitujen arvopaperien infrastruktuuria on vaikea arvioida pelkästään hyvin pienissä kokeiluissa. Markkinapaikka tarvitsee riittävän määrän liikkeeseenlaskijoita, sijoittajia ja kaupankäynnin kohteita, jotta sen teknistä kapasiteettia, kustannuksia ja likviditeettiä voidaan testata realistisesti. Likviditeetti tarkoittaa sitä, kuinka helposti omaisuuserän voi ostaa tai myydä ilman, että yksittäinen kauppa liikuttaa hintaa voimakkaasti.
Jos kokonaisarvon katto jää matalaksi suhteessa suurten arvopaperimarkkinoiden kokoon, infrastruktuuri ei välttämättä pääse vaiheeseen, jossa sen kaupallinen toimivuus voidaan osoittaa. Rajat voivat myös vaikuttaa siihen, millaisia liikkeeseenlaskijoita kokeiluun tulee. Suurten yritysten ja laajasti vaihdettujen instrumenttien puuttuminen voi jättää markkinan hajanaiseksi.
Rajan nostamista puoltava yleinen argumentti onkin, että aidon markkinaympäristön testaaminen vaatii riittävää mittakaavaa. Tästä ei kuitenkaan seuraa automaattisesti, että alkuperäiset rajat olisivat tarpeettomia. Pilotissa poiketaan osittain tavanomaisista markkinarakenteista, joten lainsäätäjä on käyttänyt kokorajoja mahdollisten vahinkojen rajaamiseen tilanteessa, jossa teknologia ja toimintamallit ovat vielä arvioitavina.
Rajan muuttaminen edellyttää riskien punnintaa
Tokenisaatio voi nopeuttaa joitakin prosesseja ja vähentää järjestelmien välistä tiedonsiirtoa, mutta se ei poista rahoitusmarkkinoiden perusriskejä. Viranomaisten on edelleen arvioitava muun muassa kyberturvallisuutta, yksityisten avainten hallintaa, järjestelmän käyttökatkoja, omistusoikeuden oikeudellista varmuutta sekä sitä, mitä tapahtuu teknologiatoimittajan tai markkinainfrastruktuurin joutuessa ongelmiin.
Keskeinen kysymys on myös yhteentoimivuus. Tokenisoitu arvopaperi ei välttämättä liiku sujuvasti eri DLT-järjestelmien tai perinteisten arvopaperikeskusten välillä. Jos markkinat rakentuvat useiksi erillisiksi verkoiksi, kaupankäynti voi hajautua pieniin likviditeettikeskittymiin. Tällöin tekninen uudistus ei välttämättä tuota tavoiteltuja tehokkuushyötyjä.
Selvityksessä tarvitaan lisäksi maksuväline. Arvopaperin digitaalinen toimitus ei yksin riitä, jos kaupan rahaosuus käsitellään hitaammin erillisessä järjestelmässä. EU:ssa onkin arvioitava, käytetäänkö maksuissa keskuspankkirahaa, tokenisoituja pankkitalletuksia vai muuta säänneltyä ratkaisua. Kukin vaihtoehto sisältää erilaisia vastapuoli-, likviditeetti- ja toimintariskejä.
EU:n ratkaisu voi vaikuttaa kilpailuasemaan
Nasdaqin ja Börse Stuttgartin kaltaisten markkinapaikkojen kiinnostus kertoo siitä, että tokenisaatio ei ole enää vain kryptoyhtiöiden hanke. Perinteiset pörssit, pankit, arvopaperikeskukset ja varainhoitajat tutkivat teknologiaa osana olemassa olevan markkinainfrastruktuurin kehittämistä.
EU:n päätöksillä voi olla vaikutusta siihen, missä uusia palveluja testataan ja otetaan kaupalliseen käyttöön. Liian tiukka kokeiluympäristö voi vähentää yritysten halua investoida järjestelmiin, jos kokeilusta ei ole realistista reittiä suurempaan toimintaan. Toisaalta rajojen nopea poistaminen ilman riittävää valvontaa voisi kasvattaa sijoittajansuojaan ja rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä.
Mahdollinen muutos ei myöskään välttämättä tarkoittaisi kaikkien rajoitusten poistamista yhdellä kertaa. EU voisi esimerkiksi nostaa kokonaiskattoa, muuttaa eri instrumenttiluokkien rajoja, asettaa toimijakohtaisia ehtoja tai sallia suuremman mittakaavan vain infrastruktuureille, jotka täyttävät lisävaatimukset. Lähdeaineistossa ei kuitenkaan ole vahvistusta siitä, mitä vaihtoehtoa markkinatoimijat tai EU:n viranomaiset kannattavat.
Vaikutus kryptomarkkinoihin ei ole suora
Uutinen on infrastruktuurin kehityksen kannalta merkittävämpi kuin yksittäisten kryptovarojen hintojen kannalta. Tokenisoidut arvopaperit voivat käyttää lohkoketjuteknologiaa, mutta ne eivät sen vuoksi muutu Bitcoinin tai muiden vapaasti liikkuvien kryptovarojen kaltaisiksi. Niiden arvo perustuu edelleen taustalla olevaan osakkeeseen, velkakirjaan tai rahasto-osuuteen sekä siihen liittyviin oikeuksiin.
Rajan mahdollinen korottaminen voisi tukea alan teknistä käyttöönottoa ja lisätä institutionaalisten toimijoiden osallistumista. Se ei kuitenkaan yksin takaa tokenisoitujen markkinoiden kasvua. Tarvitaan myös kysyntää sijoittajilta, toimiva maksuratkaisu, riittävä jälkimarkkina, yhteiset tekniset standardit ja selkeä vastuunjako.
Markkinasävy: neutraali–lievästi myönteinen
Uutisen markkinasävy on neutraali–lievästi myönteinen. Suurten pörssitoimijoiden pyrkimys kasvattaa pilotin mittakaavaa tukee käsitystä siitä, että tokenisaatiolla nähdään pitkäaikaista käyttöarvoa säännellyillä pääomamarkkinoilla. Kyse on kuitenkin sääntelyaloitteesta eikä vahvistetusta päätöksestä.
Varovaisuutta lisää se, ettei toimitettu lähdeteksti paljastanut ehdotuksen sisältöä eikä EU:n mahdollista kantaa. Uutista ei siksi ole perusteltua tulkita välittömäksi hintasignaaliksi tai varmaksi merkiksi sääntöjen muuttumisesta. Sävy on myönteisin markkinainfrastruktuuria kehittäville yrityksille, mutta yksittäisiin kryptovaroihin kohdistuva vaikutus jää epäselväksi.
Mitä asiassa kannattaa seurata?
Seuraavat tiedot ratkaisevat, kuinka merkittävästä aloitteesta lopulta on kyse:
- Mitkä yhtiöt ja markkinainfrastruktuurit ovat mukana EU:lle esitetyssä pyynnössä.
- Kohdistuuko muutosesitys kuuden miljardin euron kokonaiskattoon, instrumenttikohtaisiin rajoihin vai molempiin.
- Ehdotetaanko rajojen poistamista pysyvästi vai vaiheittaista korottamista lisävalvonnan yhteydessä.
- Miten Euroopan komissio, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA ja kansalliset valvojat suhtautuvat esitykseen.
- Onko DLT-pilotissa kertynyt riittävästi käytännön kokemusta suuremman mittakaavan turvalliseen arviointiin.
- Miten mahdolliset muutokset sovitetaan yhteen sijoittajansuojan, selvityksen lopullisuuden ja kyberturvallisuusvaatimusten kanssa.
Nykyisten tietojen perusteella voidaan vahvistaa vain se, että CoinDeskin otsikko kertoo pörssien vaatineen EU:lta tokenisaatiokokeen katon poistamista tai korottamista. Aloitteen yksityiskohdat ja eteneminen jäävät avoimiksi, kunnes varsinainen asiakirja, viranomaislausunto tai koko lähdeartikkeli on saatavilla.
Lähteet
CoinDesk: Nasdaq, Börse Stuttgart ja muut pyytävät muutosta tokenisaatiokokeen kattoon (toimitettu lähde avautui vain selaimen varmennusnäkymään).
EUR-Lex: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/858 DLT-markkinainfrastruktuurien pilottijärjestelmästä.
Tämä uutinen on tiivistelmä, eikä se ole sijoitusneuvo.
Artikkelin koostamisessa on käytetty apuna tekoälyä.
{”@context”:”https://schema.org”,”@type”:”NewsArticle”,”mainEntityOfPage”:{”@type”:”WebPage”,”@id”:”https://uusibittivaluutta.fi/sijoittaminen/nasdaq-ja-borse-stuttgart-hakevat-valjempaa-kattoa-eun-tokenisaatiokokeeseen/”},”headline”:”Nasdaq ja Börse Stuttgart hakevat väljempää kattoa EU:n tokenisaatiokokeeseen”,”datePublished”:”2026-09-10T17:05:04+03:00″,”dateModified”:”2026-09-10T14:05:04+00:00″,”author”:{”@type”:”Organization”,”name”:”Uusi bittivaluutta”},”publisher”:{”@type”:”Organization”,”name”:”Uusi bittivaluutta”},”description”:”Nasdaq ja Börse Stuttgart hakevat lähdeotsikon mukaan muutosta EU:n DLT-kokeen kattoon. Taustalla ovat tokenisaation mittakaava ja riskit.”,”url”:”https://uusibittivaluutta.fi/sijoittaminen/nasdaq-ja-borse-stuttgart-hakevat-valjempaa-kattoa-eun-tokenisaatiokokeeseen/”}