Bitcoin on avoimeen lähdekoodiin pohjautuva kryptovaluutta, jonka loi Satoshi Nakamoto -nimimerkkiä käyttänyt henkilö tai taho vuonna 2008 ja joka tuli toiminnalliseksi tammikuussa 2009. Yksi bitcoin on jaettavissa 100 miljoonaan pienempään yksikköön, joita kutsutaan kehittäjänsä mukaan satosheiksi.
Bitcoin on kehittynyt satojen miljardien arvoiseksi omaisuusluokaksi. Valuutan sijoittajien määrä on vaikuttava ja jatkaa kasvuaan. Teslan, Stoneridgen, Squaren ja Micro Strategyn kaltaiset yhtiöt ovat kirjanneet bitcoinia taseisiinsa.
Mikä on Bitcoin (BTC)?
Digitaalisen valuutan käsite on ollut olemassa jo jonkin aikaa, se on totta. Bitcoinin whitepaper on kuitenkin saattanut olla ensimmäinen asiakirja, joka esittelee hajautetun digitaalisen valuutan käsitteen.
Mikä erottaa hajautetut valuutat keskitetyistä valuutoista? Kaikki riippuu vallasta ja hallinnasta. Keskitettyjä valuuttoja hallinnoivat niitä liikkeeseen laskevat keskusviranomaiset. Esimerkiksi Yhdysvaltain hallitus hallinnoi Yhdysvaltain dollaria, joka on keskitetty fiat-valuutta.
Yhdysvaltain hallitus hallinnoi inflaatioasteeseen vaikuttavia USD:n aspekteja. Joitakin näistä aspekteista ovat dollarin tarjonta ja korkokantojen määrittäminen. Yhdysvaltain hallituksen taloudelliset suhteet muihin maailmantalouden maihin voivat myös vaikuttaa USD:n arvoon.
Mikä on Bitcoin ja “louhinta”?
Satoshi Nakamoto loi Bitcoinin erityisparametreillä, jotka eivät ole juurikaan muuttuneet verkon alun jälkeen. BTC-protokollaa voidaan kuitenkin tarvittaessa muuttaa. Jotta näin tapahtuisi, suurimman osan käyttäjistä, jotka ylläpitävät verkkoa, olisi hyväksyttävä ehdotettu muutos.
Verkkoa ylläpitäviä käyttäjiä kutsutaan “louhijoiksi”. Ketkä ovat bitcoinin “louhijoita”? Nämä ovat käyttäjiä, jotka ovat sitoutuneet tukemaan verkkoa tietokoneresursseilla. Tietokoneresursseja käytetään verkkotransaktioiden tarkistamiseen. Louhijat saavat palkintonsa BTC:n muodossa.
Näin kiertoon saadaan uusia bitcoineja. Kun louhijat ovat louhineet kaikki 21 miljoonaa BTC:tä, he voivat silti saada rahallisia palkintoja transaktiomaksuista.
Kun yhä enemmän bitcoinia louhitaan, verkon “louhinnan vaikeusaste” lisääntyy. Tämä tarkoittaa, että ajan mittaan BTC:n louhintaan vaaditaan yhä enemmän tietokoneresursseja. Tämän seurauksena bitcoinin louhinnasta on tullut lähes mahdotonta, jos huoneesi ei ole täynnä kallista tietokonelaitteistoa. Lisäksi verkko käy läpi “puoliintumisia”, jolloin louhintapalkinnot puolitetaan joka neljäs vuosi.
Bitcoinin louhimiseksi louhijan on perustettava “täysi node”. Täysi node on lohkoketjuverkko, joka säilyttää päivitettyä kopiota koko lohkoketjusta. Täyden Bitcoin-noden ylläpitäminen on mahdollista myös ilman louhijaksi ryhtymistä. Vaikka tähän ei liity taloudellista hyötyä, täyden noden ylläpitäminen lisää verkon nopeutta ja turvallisuutta.
Millä ohjelmointikielellä Bitcoin on kirjoitettu?
Missä tahansa kryptovaluuttaverkossa verkon toiminnallisuudesta vastaavaa protokollaa kutsutaan “konsensusalgoritmiksi”. Konsensusalgoritmin avulla lohkoketjuverkon nodet määrittävät yhdessä, ovatko transaktiot päteviä.
Kun transaktiot vahvistetaan, ne sijoitetaan datapakettiin tai “lohkoon”. Lohkot lisätään julkiseen pääkirjaan lineaarisesti – eli ketjuna. Tästä tulee nimi “lohkoketju”. Aina kun tilikirjaa päivitetään, verkon on päästävä yksimielisyyteen. Ellei yksimielisyyteen päästä, kukaan ei voi tehdä muutoksia tai lisäyksiä pääkirjaan, mikä tekee lohkoketjupääkirjoista turvalliset. Bitcoin-verkko toimii “Proof-of-Work” (PoW) -konsensusalgoritmillä.Kysymykseen, millä ohjelmointikielellä Bitcoin on kirjoitettu, on monimutkainen vastaus. Tämä johtuu siitä, että verkko ei muodostu vain yhdestä ohjelmistosta. Sen sijaan siinä on useita protokollia ja verkkostandardeja. Kuten useimmat protokollat ja standardit, se määritellään luonnollisella kielellä Bitcoin-whitepaperissä. Verkko koostuu siis usealla ohjelmointikielellä koodatuista ohjelmistoista.
Miten bitcoineja voi hankkia?
Bitcoineja voi ostaa tai sitten niitä louhia. Tuottava louhinta vaatii käytännössä kuitenkin erityisen bitcoinien louhintaan tarkoitetun suuritehoisen tietokoneen.
Jo pelkästään louhinnasta aiheutuva sähkönkulutus on helposti suurempi kuin louhinnan tuloksena syntyvien bitcoinien tai niiden osasten arvo. Talouslehti Forbesin mukaan bitcoin-järjestelmässä tapahtuva louhinta kuluttaa sähköä 15 miljoonan dollarin edestä päivässä.
Bitcoinien ostaminen onnistuu virallisilla valuutoilla kuten euroilla bitcoineja välittävistä verkkopalveluista.
Mikä Bitcoin siis on?
Periaatteessa bitcoin on digitaalinen rahake, jota voidaan käyttää sähköisenä maksuvälineenä. Bitcoinit ovat olemassa vain digitaalisessa muodossa. Bitcoinit luodaan ja niitä säilytetään tietokoneiden muodostaman vertaisverkon tietokannassa käyttämällä monimutkaisia matemaattisia kaavoja. Bitcoineja ei siis hallinnoi mikään yksittäinen viranomainen tai organisaatio.
Mikään taho ei hallinnoi bitcoinia
Bitcoinia ei laske liikkeeseen mikään keskusviranomainen tai julkinen organisaatio. Kukaan ei takaa, että bitcoin kelpaa maksuvälineenä tai että sen arvo pysyy vakaana. Sen sijaan voidaan olla varmoja, että 10 euron seteli kelpaa maksuksi kaikkialla euroalueella, sillä EKP takaa sen.
Bitcoinin arvo vaihtelee suuresti
Normaalit valuutat ovat luotettavia arvon säilyttäjiä, joiden käyttäjät voivat olla varmoja, että rahalla saa suurin piirtein saman verran tavaroita tai palveluja tänään, huomenna tai samaan aikaan ensi vuonna. Bitcoin ei ole vakaa. Sen arvo voi muutaman päivän aikana nousta taivaisiin ja laskea yhtä nopeasti.
Jos bitcoin ei ole valuutta, mikä se on?
Bitcoin on spekulatiivinen omaisuuserä. Toisin sanoen sillä voidaan keinotella ja tavoitella voittoa, mutta riski sijoituksen menettämisestä on suuri.