Bitcoin-louhintayhtiö Hut 8:n perustajiin kuuluva yrittäjä ja sijoittaja Marc van der Chijs on huolestunut tekoälyn kehitysvauhdista sekä sen mahdollisista vaikutuksista pankkeihin, digitaaliseen infrastruktuuriin ja koko talousjärjestelmään. CoinDeskille antamassaan haastattelussa hän arvioi yritysten ja valtioiden välisen kilpailun edenneen tilanteeseen, jossa yksittäisten toimijoiden on vaikea hidastaa kehitystä omin päätöksin.
Varoitus on huomionarvoinen myös kryptomarkkinoiden kannalta. Van der Chijs kertoo myyneensä aiemmin suuren osan bitcoin-omistuksistaan ja siirtäneensä pääomaa tekoälyyn. Nyt hän on alkanut palauttaa osan tekoälysijoituksista saaduista voitoista kryptovaroihin, pääasiassa pörssinoteerattujen rahastojen kautta. ETF eli pörssinoteerattu rahasto on arvopaperipörssissä kaupankäynnin kohteena oleva rahasto, joka voi seurata esimerkiksi bitcoinin hintaa ilman, että sijoittaja säilyttää kryptovaluuttaa itse.
Tekoälykilpailun vauhti herättää huolta
Van der Chijs pitää tekoälyä edelleen taloutta voimakkaasti muuttavana teknologiana. Hänen näkemyksensä ei siis ole yksiselitteisen kielteinen. Huolen kohteena on ennen kaikkea kehityksen nopeus ja se, ettei yrityksillä tai valtioilla välttämättä ole riittäviä kannustimia pysähtyä arvioimaan riskejä.
Jos yksi tekoäly-yhtiö hidastaa turvallisuussyistä, kilpailija voi jatkaa nopeammin ja saavuttaa teknisen tai kaupallisen etumatkan. Sama ongelma koskee valtioita, jotka tarkastelevat kehittyneitä tekoälyjärjestelmiä myös taloudellisen kilpailukyvyn ja kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Van der Chijsin mukaan tämä kilpailuasetelma vaikeuttaa yhteisten turvarajojen muodostamista.
Hänen huolensa muistuttavat tekoäly-yhtiö Anthropicin toimitusjohtajan Dario Amodein esittämiä varoituksia. Keskustelussa puhutaan usein niin sanotusta eturintaman tekoälystä, jolla tarkoitetaan kaikkein kehittyneimpiä ja suorituskykyisimpiä malleja. Niiden toimintakyvyn nopea kasvu voi vaikeuttaa luotettavaa testaamista, valvontaa ja vaikutusten ennakointia.
Van der Chijsin arviot ovat kuitenkin näkemyksiä mahdollisesta tulevaisuudesta, eivät osoitus siitä, että laaja häiriö olisi väistämätön. Haastattelussa ei esitetty teknistä näyttöä yksittäisestä uhasta tai vahvistetusta hyökkäyksestä, joka olisi jo vaarantanut pankkijärjestelmän tekoälyn avulla.
Vanhat pankkijärjestelmät voivat muodostaa hyökkäyspinnan
Yksi van der Chijsin keskeisistä huolista liittyy pankkien vanhoihin tietojärjestelmiin. Monet suuret rahoituslaitokset käyttävät toisiinsa yhdistettyjä ohjelmistoja, joiden osia on rakennettu eri vuosikymmeninä. Tekoäly voi auttaa puolustajia löytämään haavoittuvuuksia aikaisempaa nopeammin, mutta samat työkalut voivat alentaa myös hyökkääjien kynnystä etsiä virheitä, automatisoida hyökkäyksiä tai tuottaa uskottavia huijausviestejä.
Systeemisellä riskillä tarkoitetaan uhkaa, jossa yhden toimijan tai järjestelmän ongelmat leviävät laajemmin muihin toimijoihin. Pankkisektorilla tällainen leviäminen voisi tapahtua esimerkiksi maksuliikenteen, vastapuolten, yhteisten palveluntarjoajien tai luottamuksen heikkenemisen kautta. Van der Chijs pelkää, että tekoälyn paljastama merkittävä haavoittuvuus voisi aiheuttaa häiriön, jonka vaikutukset eivät jäisi vain yhteen pankkiin.
Tämä ei tarkoita, että tekoäly itsessään automaattisesti aiheuttaisi pankkikriisin. Lopputulos riippuu järjestelmien suojauksesta, valvonnasta, käyttöoikeuksista, varautumisesta ja siitä, kuinka nopeasti haavoittuvuudet voidaan korjata. Myös tekoälyä voidaan käyttää poikkeamien havaitsemiseen ja kyberturvallisuuden vahvistamiseen. Haastattelussa esitetty varoitus koskee ennen kaikkea tilannetta, jossa hyökkäyskyky kasvaa nopeammin kuin puolustus ja sääntely.
Bitcoin-verkko ja kryptoyhtiöt eivät ole sama riskikohde
Van der Chijs tekee eron bitcoin-verkon ja sen ympärille rakennettujen palvelujen välille. Bitcoin on hajautettu verkko, jossa tapahtumat vahvistetaan useiden toisistaan riippumattomien toimijoiden ylläpitämän järjestelmän kautta. Hajauttaminen tarkoittaa tässä sitä, ettei verkon toiminta ole yhden yrityksen, palvelimen tai pankin varassa.
Kryptopörssit, säilytyspalvelut ja muut alan yritykset ovat sen sijaan keskitettyjä organisaatioita. Niillä voi olla omia tietokantoja, asiakastilejä, ohjelmistorajapintoja ja sisäisiä käyttöoikeuksia. Tämän vuoksi niiden riskiprofiili muistuttaa monilta osin tavallisia teknologiayhtiöitä tai rahoituslaitoksia. Tekoälyllä tehostettu tietojenkalastelu, tunnusten varastaminen tai ohjelmistovirheiden etsiminen voisi kohdistua juuri näihin palveluihin.
Sijoittajan näkökulmasta erottelu on tärkeä. Bitcoinin markkinahinta voi kärsiä, jos suuri pörssi tai säilyttäjä joutuu vakavaan häiriöön, vaikka bitcoinin perusverkko jatkaisi toimintaa normaalisti. Keskitetyn palvelun ongelma ei siis automaattisesti tarkoita, että itse lohkoketju olisi murrettu. Lohkoketju on tapahtumahistoriaa ylläpitävä hajautettu tietorakenne, jossa uudet tapahtumat liitetään aiempiin tietueisiin.
Pääomaa tekoälystä takaisin kryptomarkkinoille
Van der Chijs vertaa tekoälyn nykyistä kehitysvaihetta bitcoinin varhaisiin vuosiin, jolloin hän tuli markkinoille vuonna 2013. Hän kertoo vähentäneensä bitcoin-omistuksiaan merkittävästi ja sijoittaneensa tekoälyyn, koska näki teknologian kasvupotentiaalin poikkeuksellisen suurena.
Hän arvioi tekoälyyn suuntautuneen sijoituspääoman vaikuttaneen siihen, ettei bitcoin noussut hänen ja joidenkin muiden sijoittajien odottamalle 200 000–250 000 dollarin tasolle. Kyse on hänen omasta markkinatulkinnastaan. Haastattelu ei tarjoa näyttöä suorasta syy-yhteydestä, ja bitcoinin hintaan vaikuttavat samanaikaisesti muun muassa rahapolitiikka, sijoittajakysyntä, sääntely, likviditeetti sekä yleinen riskinottohalu.
Nyt van der Chijs kertoo siirtävänsä osan tekoälysijoitusten voitoista takaisin kryptoon. Hän suosii tässä vaiheessa ETF-tuotteita suoran säilytyksen sijasta. Muutos ei vaikuta täydelliseltä irtautumiselta tekoälystä, vaan pikemminkin salkun uudelleenpainotukselta tilanteessa, jossa tekoäly-yhtiöiden arvostukset ja teknologian riskit ovat nousseet tarkasteluun.
Vaikka hän suhtautuu tekoälyyn aiempaa varovaisemmin, hänen pitkän aikavälin luottamuksensa bitcoiniin on säilynyt. Van der Chijs sanoo pitävänsä bitcoinia parhaana yksittäisenä omaisuuseränä tilanteessa, jossa sijoittaja voisi omistaa loppuelämänsä ajan vain yhtä kohdetta. Näkemys on henkilökohtainen sijoitusmielipide, ei tae bitcoinin tuotosta tai turvallisuudesta.
AI-datakeskukset haastavat bitcoin-louhinnan
Hut 8 tunnettiin alun perin bitcoin-louhinnasta. Louhinta tarkoittaa laskentatehon käyttämistä bitcoin-tapahtumien vahvistamiseen ja verkon suojaamiseen; louhijat voivat saada vastineeksi uusia bitcoineja ja tapahtumamaksuja. Viime vuosina alan yritykset ovat tarkastelleet myös tekoälylaskentaa, sillä valmiit sähkösopimukset, maa-alueet, jäähdytys ja datakeskusosaaminen voivat soveltua uusiin käyttötarkoituksiin.
Van der Chijs pitää tekoälyn datakeskuksia tällä hetkellä liiketoiminnallisesti houkuttelevampina kuin bitcoin-louhintaa. Hän kuvaili Hut 8:n siirtymistä tekoälyinfrastruktuurin suuntaan erittäin onnistuneeksi ja sanoi henkilökohtaisena näkemyksenään painottavansa datakeskuksia kokonaan, jos johtaisi yhtiötä nykyisin.
Tämäkään arvio ei tarkoita, että jokainen louhintakeskus voitaisiin muuttaa suoraan tekoälykäyttöön. Tekoälyn kouluttamiseen ja suorittamiseen tarvittavat grafiikkaprosessorit, verkkoyhteydet, jäähdytysratkaisut ja käyttövarmuus voivat poiketa louhinnan vaatimuksista. Muutokset edellyttävät pääomaa, sopivia asiakkaita ja usein merkittäviä teknisiä uudistuksia.
Työmarkkinoita koskeva ennuste on poikkeuksellisen suuri
Van der Chijs ennustaa tekoälyn ja robotiikan voivan hoitaa tulevaisuudessa 90–95 prosenttia nykyisistä työtehtävistä. Arvio on erittäin laaja ja epävarma. Se ei kerro muutoksen aikataulua, eikä haastattelu esitä tutkimusaineistoa näin korkean osuuden tueksi. Lisäksi työtehtävien automatisointi ei aina merkitse kokonaisen ammatin katoamista, sillä teknologia voi korvata vain osan työn sisällöstä ja luoda samalla uusia tehtäviä.
Jos työn rakenne kuitenkin muuttuisi näin perusteellisesti, vaikutukset ulottuisivat verotukseen ja julkisen talouden rahoitukseen. Van der Chijs nostaa esiin mahdolliset robotti- tai tekoälyn käyttömaksuihin perustuvat verot. Tokenilla tarkoitetaan digitaalisessa järjestelmässä käytettävää arvon, käyttöoikeuden tai muun oikeuden merkkiä. Tekoälytokenien käytön verottaminen voisi teoriassa tarjota uuden tulolähteen, mutta paikallisesti omilla laitteilla ajettavat mallit vaikeuttaisivat käytön mittaamista ja maksujen keräämistä.
Markkinasävy on varovainen mutta ei bitcoin-vastainen
Uutisen yleissävy on varovaisen negatiivinen. Pankkeihin, kriittiseen infrastruktuuriin ja hallitsemattomaan teknologiakilpailuun liittyvät varoitukset korostavat riskejä. Samalla sävy ei ole yksiselitteisen laskeva kryptomarkkinoille, sillä van der Chijs kertoo palauttavansa pääomaa kryptoon ja säilyttävänsä vahvan pitkän aikavälin näkemyksen bitcoinista.
Lyhyellä aikavälillä puhe tekoälyyn liittyvistä järjestelmäriskeistä voi lisätä sijoittajien varovaisuutta kaikissa korkean riskin omaisuuserissä. Toisaalta bitcoinin hajautettu rakenne voi tukea joidenkin sijoittajien käsitystä siitä vaihtoehtoisena omaisuuseränä. Haastattelu ei kuitenkaan sisällä tietoja siitä, kuinka suuria pääomia van der Chijs on siirtänyt, eikä yhden sijoittajan salkkumuutos yksin osoita laajempaa markkinatrendiä.
Mitä sijoittajan kannattaa erottaa varoituksista?
Van der Chijsin haastattelu yhdistää kaksi samanaikaista näkemystä: tekoälyllä voi olla huomattava taloudellinen potentiaali, mutta sen hallitsematon kehitys voi kasvattaa vakavien häiriöiden riskiä. Keskeiset huomiot voidaan tiivistää seuraavasti:
- Varoitukset pankki- ja infrastruktuurishokeista ovat riskiarvioita, eivät vahvistettuja ennusteita.
- Bitcoinin hajautettu verkko on eri asia kuin keskitetyt kryptopörssit ja säilytyspalvelut.
- Van der Chijs on palauttanut osan tekoälyvoitoistaan kryptoon, mutta siirtojen kokoa ei kerrottu.
- Hänen mukaansa AI-datakeskusten liiketoimintamahdollisuus on tällä hetkellä louhintaa vahvempi.
- Työpaikkoja koskeva 90–95 prosentin automaatioarvio on poikkeuksellisen epävarma pitkän aikavälin ennuste.
- Bitcoinia koskevat myönteiset kommentit ovat henkilökohtaisia sijoitusnäkemyksiä, eivät sijoitussuosituksia.
Kokonaisuutena haastattelu kuvaa sijoittajaa, joka ei ole luopunut uskosta tekoälyn taloudelliseen merkitykseen mutta suhtautuu aiempaa vakavammin sen turvallisuus- ja hallintaongelmiin. Samalla bitcoin on säilyttänyt hänen ajattelussaan erityisaseman pitkäaikaisena omaisuuseränä. Markkinoiden kannalta olennaista on seurata, näkyykö vastaavaa pääomien uudelleenpainotusta laajemmin vai jääkö kyse yksittäisen sijoittajan ratkaisusta.
Lähteet
CoinDesk, 17.9.2026: Crypto pioneer warns AI could trigger systemic banking and infrastructure shocks.
Tämä uutinen on tiivistelmä, eikä se ole sijoitusneuvo.
Artikkelin koostamisessa on käytetty apuna tekoälyä.
{”@context”:”https://schema.org”,”@type”:”NewsArticle”,”mainEntityOfPage”:{”@type”:”WebPage”,”@id”:”https://uusibittivaluutta.fi/sijoittaminen/hut-8n-perustaja-varoittaa-tekoalyshokista-voittoja-takaisin-kryptoon/”},”headline”:”Hut 8:n perustaja varoittaa tekoälyshokista – voittoja takaisin kryptoon”,”datePublished”:”2026-09-19T14:00:00.000Z”,”dateModified”:”2026-09-19T14:03:40+00:00″,”author”:{”@type”:”Organization”,”name”:”Uusi bittivaluutta”},”publisher”:{”@type”:”Organization”,”name”:”Uusi bittivaluutta”},”description”:”Marc van der Chijs varoittaa tekoälyn pankki- ja infrastruktuuririskeistä ja kertoo siirtävänsä osan AI-voitoista takaisin kryptoon.”,”url”:”https://uusibittivaluutta.fi/sijoittaminen/hut-8n-perustaja-varoittaa-tekoalyshokista-voittoja-takaisin-kryptoon/”}