20/10/2021
Kiinan Keskuspankki kieltää kryptovaluutan käytön kaupankäynnissä

Kiinan Keskuspankki kieltää kryptovaluutan käytön kaupankäynnissä

Kiinan keskuspankki ilmoitti, että Bitcoin kuuluu kiellettyihin kryptovaluuttoihin. Kaikki kaupankäynti jossa käytetään maksuvälineenä kryptovaluuttaa, ei ole sallittua. Kiina tiukensi ilmoituksellaan selkeästi otettaan ja kertoi, että jatkossa kryptovaluuttoihin liittyvät maksut tutkitaan talousrikoksena.

Ilmoituksen aavisteltiin olevan tulossa, koska Kiina on jo aikaisemmin kieltänyt muun muassa kryptovaluuttojen louhinnan, mutta uutisen tulosta huolimatta Bitcoin laski ilmoituksen jälkeen jopa 6 prosenttia.

Kieltämisen syynä rahanpesu ja petokset

Kieltämisen syynä painaa kryptovaluutasta johtuvat laajat rahapesut, petokset sekä pyramidihuijaukset. Virtuaalivaluuttajärjestelmissä turvallisuus perustuu hyvin pitkälti käyttäjien keskinäiseen luottamussuhteeseen eikä esimerkiksi Kiinan keskuspankki pysty valvomaan virtuaalivaluutoilla tehtävää liikennettä. Kukaan ei pysty tarkoin valvomaan tai määrittämään virtuaalivaluuttojen arvoa, joten arvonnousut, mutta samoin myös voimakkaat arvonlaskut ovat tavanomaista.

Virtuaalivaluuttoja voidaan vaihtaa myyjän ja ostajan niin sopiessa esimerkiksi virallisiin valuuttoihin, toisiin virtuaalivaluuttoihin, hyödykkeisiin tai palveluihin, mikä osaltaan on mahdollistanut myös rahanpesun ja epämääräisten palveluiden tarjonnan.

Kiinan pelkona on kuitenkin edelleen, että vaikka kryptovaluutat jatkossa kielletään, ei valvontaa pystytä tekemään toivotulla tavalla. Kiinan viranomaiset ilmoittivat, että kesäkuussa 2021 kiinni otettiin yli tuhat ihmistä, joiden sanotaan ostaneet kryptovaluuttoja rikoksista peräisin olevilla varoilla.

Kryptovaluutan käyttö Suomessa

Kryptovaluutan käyttöä maksuvälineenä voidaan vain arvailla, koska tarkkaa tietoa asiasta ei kenelläkään ole. Monelle tuttu bitcoin on tunnetuin virtuaalivaluutoista, jonka käyttö perustuu siihen, että se on hajautettu lailliseen maksuvälineeseen, kuten euroon.

Suomessakin virtuaalivaluuttoja ostetaan, myydään sekä käytetään maksuvälineenä. Sijoittamiseen ja kaikenlaiseen kaupankäyntiin liittyy aina omat riskit, mitkä on hyvä tunnistaa. Jos oman riskinsietokyky ja tietämys riittää, ei mikään estä sijoittamasta myös virtuaalivaluuttaan omia varojaan. Usein ongelmia sijoittamisessa voi kuitenkin tulla, jos henkilö ottaa velkavipua, eli lainaa sijoittaakseen esimerkiksi bitcoineihin ja virtuaalivaluutassa tapahtuu huima lasku.

Virtuaalivaluuttaan liittyvä verotus

Virtuaalivaluuttaan liittyvä sijoittaminen ja myyminen lasketaan Suomessa liiketoiminnan piiriin, joten siitä tulee maksaa Verohallinnon määrittävä vero.

Laki määrittää virtuaalivaluutan seuraavasti:

·         digitaalisessa muodossa oleva arvo, jota keskuspankki tai muu viranomaistaho ei ole laskenut liikkeelle

·         arvo ei ole laillisesti määritelty maksuvälineeksi

·         kyseistä digitaalista valuuttaa voidaan käyttää maksuvälineenä, siirtää, tallentaa tai vaihtaa sähköisessä muodossa.

Virtuaalivaluutan käyttäminen missä tahansa tilanteessa realisoi jokaisella kerralla erikseen virtuaalivaluutan luovutusvoiton tai -tappion laskennan ja luovutusjärjestyksen seuranta voidaan tehdä joko virtuaalilompakko tai virtuaalitilikohtaisesti.

Virtuaalivaluutan realisoitunut arvonnousu on veronalaista luovutusvoittoa. Jos virtuaalivaluutoilla on tehnyt tappiota, luovutuksessa realisoitunut tappio vähennetään tuloverossa soveltaen luovutustappiota koskevaa säännöstä.

Suomessa rahanpesua ja terrorismin rahoittamista valvotaan tiukasti

Suomessa ei ole ainakaan toistaiseksi päädytty Kiinan linjalle. Virtuaalivaluuttaan liittyvät riskit kuitenkin pyritään tunnistamaan ajoissa ja se vaatii viranomaisilta valpasta havainnointia ja epäilyttävien liiketoimintojen selvittämistä. Pankit valvovat omalta osaltaan rahanpesuriskejä, ja yhtenä avaintekijänä tässä on asiakkaiden tunteminen sekä tunnistaminen.

Finanssivalvonnan sivuilla mainitaan, että asiakkaan tunnistamiseen koskevat velvoitteet valvovalla taholla ovat muun muassa asiakkaan henkilöllisyyden todentaminen, yrityksen liiketoiminnan tietojen selvittäminen, selonottovelvollisuus ja ilmoitusvelvollisuus epäilyttävästä toiminnasta. Valvovalla taholla esimerkiksi pankilla on velvollisuus myös riskienhallinnan tunnistamiseen sekä jatkuvan seurannan kehittämiseen.

Tehtävä ei varmasti ole helppo, koska verkossa toimii hyvin monenlaista tekijää ja tietäjää. Digitalisaation kehittymisen myötä markkinoille on avautunut uusia mahdollisuuksia, missä maantieteelliset rajat eivät enää ole esteenä. Digitalisaatio nopeuttaa liiketoimintaa, lainaamista, sijoittamista ja tiedon hankintaa, mutta tuo myös uudenlaista lähdekriittisyyttä käyttäjälle. Valvontaa verkossa toki on, mutta loppujen lopuksi jokainen käyttäjä itse on vastuussa omista valinnoistaan.

Vastaa

Back to Top
%d bloggaajaa tykkää tästä: