Kahden tavan lähestyä blockchainia
Viimeaikaiset keskustelut kryptovaluuttayhteisössä ovat keskittyneet siihen, miten lohkoketjut – digitaalisen omaisuuden ja sopimusten tallennusalustat – voivat parhaiten valvoa finanssisääntöjä. Tässä keskustelussa Matter Labsin ZKsync-järjestelmän perustaja Alex Gluchowski ja Digital Asset -yrityksen kanssa toimivat Cantonin kehittäjät edustavat kahta erilaista koulukuntaa.
ZKsync perustuu zero-knowledge proof -tekniikkaan (nolla-tietotodistukset, joiden avulla tapahtumat voidaan vahvistaa ilman niiden julkistamista) ja pyrkii säilyttämään globaalin tilan todennettavuuden julkisessa Etheruem-lohkoketjussa. Canton puolestaan korostaa yksityisyyttä ja institutionaalista hallintaa, jossa transaktiot nähdään vain osapuolten välillä ilman kaikkien osallistujien yhteistä ketjua.
Mitä lohkoketju oikeastaan tarkoittaa?
Gluchowski painottaa, että lohkoketjun oleellinen piirre on yksi yhteinen kirjanpito (shared ledger), jonka kautta säännöt voidaan valvoa kaikkialla verkossa. Cantonin verkko toimii sen sijaan välillä kahden tai kolmen osapuolen välisissä suhteissa, joten koko verkon tilaa ei voida vahvistaa yksiselitteisesti.
Canton on kuitenkin saanut merkittävää jalansijaa isoissa rahalaitoksissa kuten JPMorgan ja Goldman Sachs, jotka arvostavat erityisesti yksityisyyttä ja sääntelyn vaatimuksia. Ratkaisumalli poikkeaa perinteisestä julkisesta blockchainista, jossa kaikki näkevät koko ketjun sisällön.
Luottamuksen erilaiset lähteet
Digital Assetin Shaul Kfir puolustaa Cantonin mallia muistuttamalla, että kuten monissa lohkoketjuissa, käyttäjä luottaa omaan validoijaansa eikä kaikille verkon toimijoille. Tämä ”don’t trust, verify” (älä luota, vaan vahvista) -periaate eroaa Gluchowskin kuvaamasta distriboidusta API-järjestelmästä.
Kuitenkin Gluchowski kritisoi, että Cantonin mallissa ei voi itsenäisesti tarkistaa koko järjestelmän laajuisia sääntöjä kuten kokonaisvarantoa, mikä hänen mukaansa rajoittaa verkon toimintamahdollisuuksia verrattuna nolla-tietotodistuksia hyödyntäviin julkisiin ketjuihin.
Kiista julkisen ja institutionaalisen kontrollin välillä
Debatissa myös Digital Assetin toinen perustaja Yuval Rooz otti kantaa, että vaikka julkisissa lohkoketjuissa säännöt ovat verkossa, luotettavuutta haasteellistaa se, että tokenien liikkeeseenlaskijat ovat usein keskitettyjä yksiköitä. Roozin mukaan tämä näkyy esimerkiksi stablecoineihin kohdistuneissa hakkeroinneissa, joissa liikkeeseenlaskijat ovat voineet jäädyttää varoja – vastakohtana täysin permissionless (oikeudettomalle pääsyä estämätön) järjestelmä.
Gluchowski puolestaan korostaa, että julkisissa älysopimuksissa sääntöjä voidaan ohjelmoida älysopimuslogiikaksi, mikä vähentää riippuvuutta liikkeeseenlaskijan toiminnasta. Cantonin mallissa sen sijaan luotetaan erityisesti monenkirjoittajan (multisig) järjestelmiin.
Ratkaisujen tulevaisuuden haasteet
Molemmat osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että pankkien ja instituutioiden siirtyminen lohkoketjuihin on merkittävä mullistus. Kuitenkin heidän visiollaan on fundamentaalisia eroja: Canton priorisoi yksityisyyttä ja institutionaalista kontrollia, kun taas ZKsync haluaa säilyttää julkisen todennettavuuden nolla-tietotodistuksia hyödyntäen.
Nykytilanteessa kiista lohkoketjujen määritelmästä, sääntöjen valvonnasta ja luottamusmalleista on edelleen auki, eikä yksiselitteistä vastausta ole nähtävissä. Uusia ominaisuuksia, kuten Cantonin tulevaa mahdollisuutta julkiseen todennettavuuteen, odotetaan seuraavien vuosien aikana.
Markkinasävy
Sentimenttianalyysin mukaan keskustelu kuvastaa alan syvempää hajaannusta institutionaalisten ratkaisujen välillä. Vaikka molemmilla näkemyksillä on omat kannattajansa, markkina vaikuttaa uteliaalta mutta varautuneelta näiden erilaisten lähestymistapojen suhteen. Keskustelu painottuu luottamuksen ja teknisten ominaisuuksien väliseen balanssiin, eikä yksikään osapuoli ole ylivoimainen.
Keskeiset erot Cantonin ja ZKsyncin välillä
- Cantonissa käytetään yksityisiä transaktioita, jotka ovat näkyvissä vain suoraan osallisille, kun ZKsync luottaa julkiseen ketjuun ja nolla-tietotodistuksiin.
- Gluchowskin mukaan blockchainin ydin on yksi yhteinen tila, jota Canton ei tarjoa.
- Digital Assetin mukaan luottamus perustuu validaattorikohtaiseen varmistukseen ”don’t trust, verify”-periaatteella.
- Roozin mukaan liikkeeseenlaskijoilla on edelleen merkittävä rooli julkisillakin ketjuilla, mikä rikkoo täysin hajautettua ideaa.
- ZKsyncin malli pyrkii sisäänrakennettuun sääntöjen valvontaan älysopimuksilla, kun Canton luottaa monenkirjoittajien päätöksiin.
Lähteet
Tämä uutinen on tiivistelmä, eikä se ole sijoitusneuvo.
Tämä uutinen on tiivistelmä, eikä se ole sijoitusneuvo.