Sijoittaminen

VeChain-johtaja: lohkoketju voi ratkaista tekoälyagenttien luottamuspulan

VeChainin toimitusjohtaja pitää lohkoketjuteknologiaa mahdollisena ratkaisuna tekoälyagenttien väliseen luottamukseen, kertoo Cointelegraph lähdejulkaisunsa otsikossa. Näkemys nostaa esiin nopeasti kasvavan teknologia-aiheen: miten itsenäisesti toimivat tekoälyjärjestelmät voivat todistaa henkilöllisyytensä, osoittaa valtuutensa ja tehdä keskenään tarkastettavia tapahtumia ilman, että yhden keskitetyn toimijan on vahvistettava kaikki tiedot.

Lohkoketju on hajautettu tietokanta, jossa useat verkon osapuolet ylläpitävät samaa tapahtumahistoriaa. Tekoälyagentilla puolestaan tarkoitetaan ohjelmistoa, joka voi havainnoida ympäristöään, tehdä päätöksiä ja suorittaa tehtäviä käyttäjän tai organisaation puolesta. Agentti voi esimerkiksi vertailla hintoja, käsitellä tilauksia, käynnistää maksuja tai viestiä toisten ohjelmistojen kanssa ennalta määritettyjen sääntöjen puitteissa.

Ajatus lohkoketjun käyttämisestä luottamuskerroksena perustuu siihen, että agentin toimet, käyttöoikeudet ja tapahtumat voidaan kirjata tavalla, jota on jälkikäteen vaikea muuttaa huomaamatta. Samalla on kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan tapahtuman muuttumattomuus ja sen sisältämän tiedon totuudenmukaisuus. Lohkoketju voi osoittaa, mitä järjestelmään kirjattiin ja milloin, mutta se ei automaattisesti todista, että alkuperäinen tieto oli oikea.

Miksi tekoälyagentit tarvitsevat luottamusmekanismeja?

Nykyiset tekoälysovellukset tuottavat tavallisesti vastauksia tai avustavat käyttäjää päätöksenteossa. Seuraava kehitysvaihe voi tarkoittaa agentteja, jotka suorittavat tehtäviä itsenäisemmin. Mitä enemmän agentilla on oikeuksia siirtää varoja, allekirjoittaa tilauksia tai käsitellä luottamuksellista tietoa, sitä tärkeämmäksi nousee kysymys siitä, kuka agentin loi ja mihin se on valtuutettu.

Perinteisessä järjestelmässä luottamus rakentuu usein keskitetyn palveluntarjoajan käyttäjätunnusten, lokitietojen ja käyttöoikeusrekisterien varaan. Lohkoketjupohjaisessa mallissa agentille voitaisiin antaa kryptografinen identiteetti eli salaukseen ja digitaalisiin allekirjoituksiin perustuva tunniste. Sen avulla agentti voisi todistaa olevansa tietty ohjelmisto ilman, että jokaisessa tilanteessa tarvitaan samaa keskitettyä tunnistuspalvelua.

Agentin valtuudet voitaisiin rajata tarkasti. Omistaja voisi esimerkiksi sallia enintään tietyn suuruiset maksut, määrittää hyväksytyt vastaanottajat tai rajoittaa toiminnan tiettyyn ajanjaksoon. Näin tekoäly ei saisi yleistä pääsyä kaikkiin käyttäjän varoihin tai tietoihin, vaan ainoastaan tehtävän kannalta välttämättömät oikeudet.

Lohkoketju voisi tarjota tarkastettavan tapahtumahistorian

Yksi lohkoketjujen keskeisistä ominaisuuksista on tapahtumien jäljitettävyys. On-chain-tiedolla tarkoitetaan suoraan lohkoketjuun tallennettua tietoa. Jos tekoälyagentti tekee on-chain-tapahtuman, ulkopuoliset tarkastajat voivat verkon avoimuudesta riippuen varmistaa sen ajankohdan, lähettäjän osoitteen ja tapahtuman lopputuloksen.

Tällainen tarkastettavuus voi olla hyödyllistä tilanteissa, joissa useiden yritysten agentit toimivat keskenään. Organisaatioiden ei välttämättä tarvitse luottaa toistensa sisäisiin tietokantoihin, jos yhteisesti sovitut tapahtumat kirjataan kaikkien tarkastettavissa olevaan rekisteriin. Lohkoketju voi tällöin toimia yhteisenä teknisenä perustana, vaikka osapuolet eivät käyttäisi samoja taustajärjestelmiä.

Älysopimus eli lohkoketjussa automaattisesti suoritettava ohjelmakoodi voi puolestaan panna ennalta määritetyt ehdot täytäntöön. Agentti voisi maksaa palvelusta vasta, kun sovittu digitaalinen todiste on toimitettu. Älysopimus voisi myös estää tapahtuman, jos summa ylittää agentille asetetun rajan tai vastaanottaja ei kuulu hyväksyttyjen osoitteiden joukkoon.

Automaatio ei kuitenkaan poista ohjelmistovirheiden riskiä. Virheellisesti laadittu älysopimus voi suorittaa sille annetut säännöt täsmällisesti, vaikka säännöt eivät vastaisi käyttäjän todellista tarkoitusta. Siksi sopimusten auditointi eli riippumaton tekninen tarkastus, käyttöoikeuksien rajaaminen ja mahdolliset hätäkatkaisimet ovat olennaisia turvallisuuden kannalta.

VeChainin tausta sopii jäljitettävyyttä koskevaan keskusteluun

VeChain on yrityskäyttöön ja toimitusketjujen jäljitettävyyteen profiloitunut lohkoketjuekosysteemi. Sen VeChainThor-verkossa käytetään VET- ja VTHO-tokeneita. Token on lohkoketjussa hallittava digitaalinen yksikkö, jolla voi olla esimerkiksi verkon toimintaan, maksuihin tai käyttöoikeuksiin liittyvä tarkoitus.

Toimitusketjujen ja tekoälyagenttien luottamusongelmissa on yhtäläisyyksiä. Molemmissa tapauksissa tiedon pitäisi kulkea useiden järjestelmien ja organisaatioiden välillä niin, että sen alkuperä ja käsittelyvaiheet voidaan tarkistaa. Tekoälyagenttien kohdalla jäljitettävyys koskisi fyysisten tuotteiden lisäksi ohjelmistojen päätöksiä, valtuuksia ja digitaalisia tapahtumia.

Lähdeotsikossa esitetty luonnehdinta lohkoketjusta ”täydellisenä ratkaisuna” on silti syytä ymmärtää teknologiajohtajan näkemyksenä, ei riippumattomasti vahvistettuna johtopäätöksenä. Käytännössä sopivuus riippuu käyttötapauksesta, verkon rakenteesta, tietosuojavaatimuksista ja siitä, millä tavalla ulkopuolinen tieto tuodaan ketjuun.

Lohkoketju ei pysty vahvistamaan kaikkea ulkopuolista tietoa

Merkittävä rajoite liittyy niin sanottuun oraakkeliongelmaan. Oraakkeli on palvelu, joka välittää lohkoketjulle sen ulkopuolista tietoa, kuten valuuttakurssin, toimituksen vahvistuksen tai anturin mittaustuloksen. Vaikka lohkoketju tallentaisi oraakkelin antaman tiedon muuttumattomasti, väärä tai manipuloitu lähdetieto voi johtaa väärään lopputulokseen.

Sama ongelma koskee tekoälyagentteja. Jos agentti saa virheellistä aineistoa, sen tekemä päätös voi olla huono, vaikka päätöksen jälkeen suoritettu lohkoketjutapahtuma olisi teknisesti moitteeton. Lohkoketju tarjoaa tällöin todisteen tapahtumaketjusta, mutta ei itsessään takaa agentin päättelyn laatua.

Myös yksityisyys muodostaa haasteen. Julkiseen lohkoketjuun ei yleensä ole tarkoituksenmukaista tallentaa henkilötietoja, liikesalaisuuksia tai tekoälymallin käsittelemiä arkaluonteisia syötteitä. Käytännön ratkaisu voi olla hybridirakenne, jossa varsinainen data säilytetään ketjun ulkopuolella ja lohkoketjuun kirjataan vain kryptografinen tiiviste. Tiivisteen avulla voidaan tarkistaa, onko aineisto muuttunut, paljastamatta sen koko sisältöä.

Avainten hallinta ratkaisee agenttien turvallisuuden

Lohkoketjussa toimiva agentti tarvitsee yleensä yksityisen avaimen tapahtumien allekirjoittamiseen. Yksityinen avain on salainen merkkijono, joka todistaa oikeuden hallita tiettyä lohkoketjuosoitetta. Jos avain varastetaan, hyökkääjä voi mahdollisesti esiintyä agenttina ja käyttää sille myönnettyjä valtuuksia.

Turvallinen toteutus edellyttää siksi muutakin kuin osoitteen luomista tekoälylle. Avaimet voidaan suojata erillisillä laitteilla, usean allekirjoituksen järjestelyillä tai politiikoilla, joissa suuret tapahtumat vaativat ihmisen hyväksynnän. Myös agentin valtuuksien peruuttaminen on huomioitava. Jos ohjelmisto alkaa toimia virheellisesti, omistajan täytyy pystyä keskeyttämään sen toiminta nopeasti.

Lisäksi on ratkaistava vastuu. Jos agentti tekee taloudellista vahinkoa aiheuttavan päätöksen, vastuu ei selviä pelkästään lohkoketjun tapahtumahistoriasta. Lainsäädäntö, sopimukset ja organisaatioiden sisäiset menettelyt ratkaisevat edelleen, kuka vastaa ohjelmiston toiminnasta. Lohkoketju voi tarjota tutkinnassa hyödyllistä näyttöä, mutta se ei korvaa oikeudellista kehystä.

Markkinasävy on teknologiamyönteinen, mutta sijoitusvaikutus avoin

Uutisen sävy on varovaisen myönteinen. Tekoälyagenttien ja lohkoketjujen yhdistäminen esitetään uutena käyttötapauksena, joka voisi kasvattaa hajautettujen verkkojen merkitystä yritysohjelmistoissa. Erityisesti identiteetin, maksujen ja tarkastettavien lokien yhdistelmä tarjoaa selkeän perustelun teknologioiden yhteiskäytölle.

Sijoitusmarkkinoiden kannalta sävy on kuitenkin neutraalimpi. Lähdeaineisto ei sisällä hintatietoja, käyttöönottoa koskevia lukuja, uusia asiakassopimuksia tai vahvistettua aikataulua tekoälyagentteihin liittyvälle tuotteelle. Näin ollen toimitusjohtajan arvio ei yksin osoita VET-tokenin kysynnän kasvua tai muuta välitöntä markkinavaikutusta. Mahdollisia taloudellisia seurauksia on tässä vaiheessa pidettävä epävarmoina.

Mitä kehityksessä kannattaa seurata?

Lohkoketjun ja tekoälyagenttien yhdistelmän etenemistä voidaan arvioida parhaiten konkreettisten toteutusten, avoimen teknisen dokumentaation ja mitattavan käytön perusteella. Pelkkä teknologinen yhteensopivuus ei vielä tarkoita laajaa käyttöönottoa. Ratkaisun täytyy olla riittävän edullinen, nopea ja helppo liittää yritysten nykyisiin järjestelmiin.

  • Identiteettistandardit: syntyykö agenttien tunnistamiseen yhteisiä ja eri verkkojen välillä toimivia käytäntöjä?
  • Valtuuksien rajaaminen: voidaanko agentin maksut ja muut toimet rajata yksiselitteisesti sekä peruuttaa nopeasti?
  • Tietosuoja: miten arkaluonteiset tiedot pidetään ketjun ulkopuolella ilman, että tarkastettavuus katoaa?
  • Oraakkelien luotettavuus: millä tavoin tekoälylle ja lohkoketjulle toimitettavan ulkopuolisen tiedon oikeellisuus varmistetaan?
  • Todellinen käyttö: julkaistaanko testien lisäksi tuotantokäyttöä, tapahtumamääriä ja riippumattomia turvallisuusarvioita?
  • Sääntely ja vastuu: kuka vastaa agentin virheestä, ja miten tapahtumia voidaan oikaista muuttumattomassa järjestelmässä?

VeChain-johtajan esiin nostama ajatus osuu ajankohtaiseen ongelmaan: itsenäisesti toimivat ohjelmistot tarvitsevat luotettavia tapoja todistaa identiteettinsä ja toimintavaltuutensa. Lohkoketju voi tarjota tähän hyödyllisiä rakennuspalikoita, erityisesti digitaalisten allekirjoitusten, älysopimusten ja jäljitettävän tapahtumahistorian muodossa. Se ei kuitenkaan yksin ratkaise tekoälymallien virheitä, lähdetiedon laatua, yksityisyyttä tai oikeudellista vastuuta.

Siksi lohkoketjua on perustellumpaa kuvata mahdolliseksi luottamusinfrastruktuurin osaksi kuin kaiken kattavaksi ratkaisuksi. Teknologian todellinen arvo selviää vasta, kun tekoälyagentteja käytetään valvotusti käytännön ympäristöissä ja niiden turvallisuudesta, kustannuksista sekä hyödyistä saadaan riippumatonta näyttöä.

Lähteet

Cointelegraph: Blockchain is ‘perfect solution’ for AI agent trust, VeChain CEO says

Toimituksellinen huomio: pyynnössä toimitettu lähdekatkelma käsittelee otsikosta poikkeavaa tapausta eikä sisällä varsinaisen VeChain-uutisen yksityiskohtia. Tästä syystä artikkelissa uutisena esitetään vain lähdeotsikosta ilmenevä näkemys. Muu sisältö taustoittaa lohkoketjujen ja tekoälyagenttien toimintaa, eikä vahvistamattomia hankkeita tai markkinavaikutuksia esitetä tosiasioina.

Tämä uutinen on tiivistelmä, eikä se ole sijoitusneuvo.

Artikkelin koostamisessa on käytetty apuna tekoälyä.

{”@context”:”https://schema.org”,”@type”:”NewsArticle”,”mainEntityOfPage”:{”@type”:”WebPage”,”@id”:”https://uusibittivaluutta.fi/sijoittaminen/vechain-johtaja-lohkoketju-voi-ratkaista-tekoalyagenttien-luottamuspulan/”},”headline”:”VeChain-johtaja: lohkoketju voi ratkaista tekoälyagenttien luottamuspulan”,”datePublished”:”2026-11-05T13:34:57.974Z”,”dateModified”:”2026-11-05T14:08:29+00:00″,”author”:{”@type”:”Organization”,”name”:”Uusi bittivaluutta”},”publisher”:{”@type”:”Organization”,”name”:”Uusi bittivaluutta”},”description”:”VeChainin toimitusjohtaja pitää lohkoketjua ratkaisuna tekoälyagenttien luottamukseen. Hyödyt liittyvät identiteettiin ja jäljitettävyyteen.”,”url”:”https://uusibittivaluutta.fi/sijoittaminen/vechain-johtaja-lohkoketju-voi-ratkaista-tekoalyagenttien-luottamuspulan/”}